Julkiset hankinnat: hankinnan kohde
Päivitetty: 1. elok.
Minua harmittaa, että juristit ovat ikäänkuin omineet julkiset hankinnat ja näyttelevät hankinnoissa ja niiden koulutuksissa niin suurta roolia. Kokemukseni mukaan kuitenkaan hankinnan lainmukaisuus ei ole se tekijä, minkä mukana hankinta joko onnistuu tai epäonnistuu vaan itse asiapuoli eli hankinnan kohteen määrittely.
Olen käynyt useita hankintakoulutuksia. Ne ovat noudatelleet keskenään melko samanlaista kaavaa keskittyen hankintalain perinpohjaiseen läpikäyntiin, kilpailutusten raja-arvoihin, hankintamenettelyihin, itse prosessiin ja sen määräaikoihin, ja niin edelleen kymmenien puuduttavien powerpoint-sivujen verran. En tietenkään väitä, etteikö tämä olisi erittäin tärkeää ja totta kai on oleellista, että sekä tarjouspyynnön tekijät ja niihin vastaavat tuntevat lain ja sen asettamat vaatimukset, MUTTA…
Hankinnan kohteen määrittelystä puhutaan todella vähän. Tiedolla johtamisesta ei puhuta sanaakaan. Koulutuksessa voidaan mainita markkinavuoropuhelu tai voidaan todeta esimerkiksi, että kohde “pitää määritellä tarpeeksi tarkasti, mutta kuitenkin siten ettei se syrji ketään tarjoajaa”. Erinomaisesti sanottu, mutta mitä sitten?
Hankinnan kohteen määrittelyyn pitäisi keskittyä paljon enemmän. Lakihan mahdollistaa markkinavuoropuhelun/ tietopyynnöt/ teknisen vuoropuhelun, mutta ainakin tarjoajalle on jossain tilanteessa jäänyt vaikutelma, ettei sitä ehditä käyttää. Riittääkö pelkkä kuvauksen ja esitteiden pyytäminen antamaan riittävän kuvan siitä mitä markkinoilla on tarjolla nyt saatika tulevaisuudessa? Kannattaako markkinavuoropuhelua edes tehdä, jos hinta on ainoa valintaperuste?
Erityisesti palvelujen kilpailutuksessa on oleellista, että hankintayksiköllä on hyvin selkeä kuva siitä mitä halutaan ja kuinka paljon. Tämä edellyttää sitä, että omat mittarit ovat kunnossa eli esimerkiksi tiedetään kuinka paljon ko. palvelusta on tehty omana työnä ja kuinka paljon ostettu ulkopuolelta, ja miten tämä suhteen toivotaan kehittyvän tulevaisuudessa. Tämä vaatii tietoa.
Täytyy tietää mitä omassa organisaatiossa on - hankinnan kohteesta riippuen - käytetty, kuinka paljon, missä tilanteissa, onko käyttö kustannustehokasta? Lisäksi täytyy tietää, mitä markkinoilla on tarjolla, mihin hintaan, onko mahdollisuutta innovatiivisiin hankintoihin ja niin edelleen ja niin edelleen.
Tieto on avain onnistuneeseen hankintaan. Lisäksi on hyvä osata vähän ennustaa.
Comments