Sidosyksikköyritysten kohtalo julkisissa hankinnoissa

Tällä viikolla Kuntatalolla järjestetty Kuntien digiviikko tarjosi monia mielenkiintoisia keskusteluja ja esityksiä. Yksi erityisen huomionarvoinen aihe oli Kuntaliiton juristin Eeva-Riitta Högnäsin esittelemät muutokset kuntien sidosyksiköiden, eli kuntien (tai hyvinvointialueiden tai muiden julkissektorin toimijoiden) omistamien yritysten käyttöä säätelevään lainsäädäntöön. Nämä muutokset on kirjattu hallitusohjelmaan ja toteutuessaan vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintaan ja hankintoihin tulevaisuudessa.

Kaavaillut muutokset: Kriteerit omistukselle ja määräysvallalle

Tähän asti sidosyksiköt ovat kilpailuttaneet palveluita omistaja-kuntiensa puolesta ja ottaneet ikäänkuin toimittajan roolin kuntien suuntaan. Kunnat ovat puolestaan käyttäneet laajasti mahdollisuutta ostaa tuotteita ja palveluja kilpailuttamatta suoraan sidosyksiköiltään. Kunnan omistusosuudelle ei ole ollut alarajaa, yksikin osake on tehnyt kunnasta omistajan.

Kaavailluissa muutoksissa esitetään, että kunnan tulisi omistaa vähintään 10 % sidosyksikköyrityksestä ja omistuksen lisäksi omata yrityksessä määräysvaltaa, jotta yritys voitaisiin katsoa kyseisen kunnan sidosyksiköksi. Tämä tarkoittaa sitä, ettei enää riitä, että kunta omistaa nimellisen prosenttiosuuden esimerkiksi Kuntien Tierasta, Sarastiasta, Istekkistä tai muista vastaavista yhtiöistä. Omistuksen tulee olla merkittävää ja siihen tulee liittyä todellista määräysvaltaa.

Sarastia-päätös

Taustalla on myös tuore Markkinaoikeuden päätös 15.3.2024 (MAO 154/2024), joka koski Vantaa-Keravan hyvinvointialueen sidosyksikköostoa Sarastia Oy:ltä. Markkinaoikeus katsoi, ettei Sarastia ole Vantaa-Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, koska hyvinvointialue omistaa Sarastiasta vain 0,04 % eikä sillä ole määräysvaltaa yhtiössä. Päätös korostaa omistuksen ja määräysvallan merkitystä sidosyksikkösuhteissa. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Uhka vai mahdollisuus?

Nämä muutokset todellakin herättävät kysymyksiä ja pohdintaa. Onko kyseessä uhka vai mahdollisuus yrityksille ja kunnille?

Uhka:

• Kustannuspaineet: Muutokset aiheuttanevat lisäkustannuksia kunnille, jos niiden on hankittava suurempi omistusosuus sidosyksiköissä (mikäli tämä on edes mahdollista) tai otettava ulkoistettuja toimintoja takaisin itselleen.

• Hallinnollinen taakka: Koska jokainen kunta ei pysty omistuksen kriteereitä mitenkään täyttämään niin epäilemättä myös hallinnollinen taakka tulee kasvamaan, koska jonkun pitää lakisääteiset toiminnot kuitenkin hoitaa.

Mahdollisuus:

• Tehokkuus ja läpinäkyvyys: Muutosten myötä sidosyksiköiden toiminta voi tulla läpinäkyvämmäksi ja tehostaa kilpailutuksia, kun sidosyksiköiden valta markkinoilla ei enää ole määräävä.

• Parantunut hallinto: Selkeämpi rakenne voi johtaa parempaan hallintoon ja notkeampaan päätöksentekoon, kun palveluntarjoajan ja palvelun ostajan välillä ei ole ylimääräistä toimijaa.

Mitä seuraavaksi?

Suurten kuntien on tarkasteltava omistuksiaan sidosyksiköissä uudelleen. Pienempien kuntien on aloitettava heti miettimään tulevaa strategiaansa.

Tulevaisuus näyttää, kuinka nämä muutokset vaikuttavat käytännössä ja millaisia ratkaisuja kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään.

Nyt on aika seurata tilannetta tarkasti ja valmistautua tuleviin muutoksiin. Olipa kyseessä uhka tai mahdollisuus, on selvää, että ollaan jännän äärellä. Mitä veikkaatte tapahtuvan? Kommentoi ja jaa omat näkemyksesi!

#kuntaliitto #julkiset hankinnat #sidosyksikkö