Liian tiukat kelpoisuusvaatimukset sulkevat pienyrittäjät ulos julkisista hankinnoista
- Sanna Eilola
- 27.1.
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 14.10.
Julkiset hankinnat tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia yrityksille, mutta käytännössä hankintayksiköiden asettamat kelpoisuusvaatimukset muodostuvat liian usein esteeksi erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Tyypillisiä kynnyksiä ovat ylimitoitetut liikevaihtovaatimukset, laajat vastuuvakuutukset ja raskaat referenssivaatimukset. Näin moni pienyrittäjä, joka pystyisi tuottamaan laadukkaita palveluja ja tuotteita kustannustehokkaasti, rajautuu automaattisesti ulos kilpailutuksista.
Erityinen ongelma on vähimmäisliikevaihdon vaatimus. EU-hankinnoissa liikevaihtovaatimuksen tulisi lähtökohtaisesti olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoitu arvo, mutta käytännössä rima asetetaan usein ylärajan tuntumaan ja joskus sen ylikin, ellei kukaan huomauta suhteellisuusperiaatteen rikkomisesta. Perusteluna esitetään riskienhallinta, mutta viime tilikauden liikevaihto ei aina kuvaa yrityksen nykyistä kyvykkyyttä tai kassavirtaa tällä hetkellä.
Korkeat liikevaihtovaatimukset syrjivät erityisesti pieniä ja uusia toimijoita. Esimerkiksi Hilma-ilmoituksissa konsultointikilpailutuksissa vähimmäisliikevaihto on usein 200 000 €, mikä on 1 konsultin toimistolle merkittävä summa. Silti pienet toimijat voivat olla ketteriä, innovatiivisia ja sitoutuneita ja kykeneviä onnistuneeseen sopimuksen toteutukseen.
Referenssivaatimuksissa tulisi sallia myös yksityisen sektorin vastaavat hankkeet, jos laajuus ja vaativuus täsmäävät, ja huomioida konsortion, alihankinnan ja voimavara-alihankinnan käyttö.
Hankintayksiköiden tulisi varmistaa, että kelpoisuusvaatimukset ovat hankintalain mukaisesti avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhtaisia. Kriteerien tulee kohdistua siihen, mikä on olennaista sopimuksen toteuttamisessa (esim. toimituskyky, laatujärjestelmät, tietoturva), eikä “kopioida” automaattisesti vanhoja vaatimuksia joka kilpailutukseen. Näin julkiset hankinnat avautuvat myös pienemmille yrityksille, kilpailu lisääntyy ja hinta–laatu-paras lopputulos todennäköisesti paranee.
Systeemi ei ole täydellinen ja aina löytyy kehitettävää, mutta suhteelliset ja tarkoituksenmukaiset kelpoisuusvaatimukset ovat avain siihen, että pienyrittäjät pääsevät mukaan julkisiin hankintoihin.



Kommentit